 |
 |
Hortonin oireyhtymässä eli sarjoittaisessa päänsäryssä potilas saa voimakkaita päänsärkykohtauksia jopa kahdeksan päivässä. Tauti tunnetaan myös nimellä cluster-päänsärky. Se alkaa keskimäärin noin 30-vuotiaana ja on miehillä viisi kertaa yleisempi kuin naisilla. |
|
Episodisessa muodossa päänsärky kestää viikosta vuoteen ja sarjojen välillä on vähintään kaksi viikkoa taukoa. Krooninen muoto kestää vähintään vuoden ilman taukoja tai taukojen kesto on alle kaksi viikkoa.
Kohtaus alkaa yleensä ilman ennakko-oireita ja kipu yltyy muutamassa minuutissa erittäin kovaksi. Kipu tuntuu kovimmalta silmän seudussa, mutta voi heijastua päälaelle, poskeen tai leukaan. Potilas kävelee levottomana ympäriinsä tai istuu etukumarassa ja painaa kipeätä aluetta.
|
|
Sarjoittainen päänsärky lasketaan neurovaskulaariseksi päänsäryksi, mutta sen syntymekanismit tunnetaan vain osittain. Oireiden kytkeytyminen vuodenaikoihin ja vuorokausirytmiin viittaa kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa.
Tässä ohjelmassa kerrotaan sarjoittaisen päänsäryn patofysiologiasta ja selostetaan kohtauksen kulku. Ohjelman asiantuntija neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä antaaa lisäksi neuvoja sarjoittaisen päänsäryn diagnosoinnista, erotusdiagnostiikasta (erot esimerkiksi migreeniin), kohtausten estohoidosta ja hoidosta.
Asiantuntija: Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä, Turun Päänsärkykeskus Oy
|
|
