Muistipulmat ovat hyvin yleisiä yli 65-vuotiailla. Objektiivisia muistiongelmia on joka kuudennella tässä ikäryhmässä. 85-vuotta täyttäneistä jo joka kolmas on keskivaikeasti tai vaikeasti dementoitunut. Iäkkäiden naisdementiapotilaiden ja keski-ikäisten miesdementiapotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikki muistihäiriöt eivät kuitenkaan ole eteneviä vaan joukossa on ohimeneviä ja hoidettavissa olevia sekä pysyviä jälkitiloja. Muistipulmien syntymiseen vaikuttavat mm. geenit, elintavat ja muut sairaudet.  Alzheimerin taudin riskitekijöinä puolestaan mainitaan mm. elintavat, koulutus, sosiaalinen aktiivisuus ja muut sairaudet.

Dementiaa sairastavista Suomessa noin 70 %:lla on Alzheimerin tauti, 15 %:lla vaskulaarinen dementia, 10 %:lla Lewyn kappale -dementia ja 5 %:lla frontotemporaalisia degeneraatioita.

Muistihäiriöiden hoidossa pyritään kohentamaan potilaan tilaa, ehkäisemään taudin etenemistä ja pidentämään kotona asumisen aikaa. 

Tässä ohjelmassa käydään läpi erilaisten muistihäiriöiden ehkäisy, oireet, diagnoosi ja hoito. LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Petteri Viramo Oulun yliopistosta kertoo muistipulmien vaaratekijöistä.  Dosentti Timo Erkinjuntti HYKS:in neurologian klinikalta puhuu muistipulmien syistä ja niiden tutkimisesta.  Neurologian erikoislääkäri Kari Alhaisen (Muistikeskus Suinuu, Joensuu) aiheena on muistipotilaan lääkehoidon mahdollisuudet.